Bella on meidän 3-vuotias bernhardinkoira. Se oli nähnyt maailmaa jo ennen meitä saapumalla Suomeen Virosta (siellä se syntyi 29.9.2006) ja matkaamalla pohjoiseen Oulun lähistölle. Se ei kuitenkaan sopinut ensimmäiseen perheeseensä vaan yksi perheen aikaisemmista koirista rökitti sitä aina tilaisuuden tullen ja perhe päätti luopua siitä. Niin Bella tuli meille 4 kuukauden ikäisenä aika yllättäen.

Ja yllätyksiä se todella osasi järjestää.  Mun koirakokemukset olivat olleet Bellaan asti aika kivoja, kaikki kotini koirat olivat olleet kilttejä, sosiaalisia ja ongelmattomia, mutta tämä pikku karvaturri haukkui ensimmäiset lenkillä tapaamamme ihmiset ja kaikki koirat koirakoulukentällä. Olin lähes shokissa: eihän bernhardilaisen tällänen pitänyt olla! Kesti aikansa ennen kuin otin itseäni niskasta kiinni ja päätin tehdä asialle jotain. Kokeilin sitä ja tätä, mutta mikään ei tahtonut auttaa ja murrosikäkin kolkutteli jo ovella...

Täytyy myöntää, että monet kyyneleet Bella on mulle saanut aikaiseksi,  mutta sen suhtautuminen meihin on ollut aina se syy miksi olen jaksanut ponnistella sen kanssa eteenpäin. Se on mitä ihanin perhekoira, lempeä, tottelevainen ja kärsivällinen. Miinuksena sillä on huumorintajuttomuus ja voimakas alkukantainen vietti rökittää kaikki, jotka osoittavat vähänkin heikkoutta. Ihmiset se jo hyväksyy lenkillä, jollei sitten kyseessä ole joku joka meinaa ensin tulla tervehtimään, mutta jääkin sitten epäröimään vähän matkan päähän (se on Bellalle kuin punainen vaate). Meille kotiin uskaltaa tulla kuitenkin kuka tahansa, Bella tietää että meille tulevat vieraat tarkoittavat aina ihania rapsutuksia ja huomiota.

Bella ei ole enää mikään pieni karvaturri vaan jo komea aikuinen koira ja sen huomaa sen käytöksestäkin. Se on alkanut aikuistumaan ja se on ollut onneksi positiivinen asia. Se on rauhoittunut ja sen kanssa uskaltaa liikkua ihan erilailla. Me ollaan harrastettu tokoa ja kokeiltu vähän jälkeä ja verijälkeä. Onpa Bella kiivennyt kerran A-esteenkin yli täysikokoisena! Nyt olisi tarkoitus aloittaa rallytoko.

Bellasta ja meidän edesottamuksista ja onnistumisista kerron varmasti blogin puolella jatkossakin.

 

Bella muistelee välillä rakkaita ystäviään Minniä (-2008 lyhyen meillä olonsa päätteeksi jäi auton alle) ja Ressua (2004-2009, jouduttiin lopettamaan keväällä)