Ne äidit, jotka ovat kotona lasten kanssa tietävät varmaan mikä on silloin yksi huolenaiheista: raha.

Kesä on ollut tiukkaa ja paria työpaikkaakin on tullut haettua (vaikka vakipaikkakin onneksi löytyy), mutta ajatus siitä että joutuisi viemään pojan hoitoon hirvittää. Onneksi se on kasvanut paljon myös henkisesti eikä ujostele enää niin paljoa kuin aikaisemmin, että kyllä se varmaan sopeutuisi suht nopeasti kiireiseen päiväkotielämään. Siellä ei varmasti olisi ainakaan tylsää! Ehkä tässä onkin enemmän kyse mun sopeutumisesta......

Yritän pitkittää äitiyslomaani Mary Kay itsenäisenä ihonhoitokonsulttina. Tähän mennessä homma on tuntunut aika mukavalta ja jos saan itselleni tarpeeksi asiakkaita niin voisin hyvin pärjätäkin vielä kotona. Ja jos alan pärjäämään niin miksen voisi jäädä kotiin kokonaan Se olisi aivan ihanaa.

Viime kevään yksinäisyyskään ei enää murehduta, koska olen saanut tekemistä ja samalla lisää ihmiskontakteja. Nyt olen jotain.

Myös koiraharrastus on tuonu kesän myötä lisää tuttavia. Harmi vain kun Bella satutti varpaansa juhannuksen aikoihin niin pahasti, että se on vieläkin siteissä. Eli harrastukset ja lenkitykset on pitäny laittaa nyt vähäksi aikaa sivuun. Onneksi on ollut näin kuumia kelejä niin koiraa ei ole haitannut niin paljoa vaikka ei ole lenkille päässytkään. Uimaan sitä olisi vaan ollut kiva viedä.

Bella kävi aikaisemmin kesällä ekoissa näyttelyissäänkin ja sai EH2:en. Eli ihan kivasti...Erityisen tyytyväinen olin sen käytökseen.

Mutta nyt pitää mennä katsomaan Oton perään...