Tämän päivän olen nautiskellut ihanasta ilmasta Ulos en ole päässyt kuin pari kertaa, mutta olen ihastellut talvista maisemaa ikkunoistakin...Innoitti se jopa vähän siivoamaankin ja järjestelemään paikkoja. Joulukoristeiden laittaminen takaisin säilöön kyllä vähän harmitti, mutta ens viikolla on Samun synttärit ja jokatapauksessa ne olisi pitänyt ottaa pois ennen niitä.

Hetki sitten tulin Oton kanssa sisälle ja sain laittaa pojan samantien nukkumaan. Pikkumies väsähti ihan hyvään aikaan. Käytiin katsomassa isiä puusavotalla, ihasteltiin lumihankia ja pulkkailtiinkin vähäsen Tuollaiselle pikkuiselle tämä maailma kun on niin jännittävä paikka, että melkein itsekin innostuu kaikesta uudestaan

Ens talvena aion pistää pulkan Bellan perään ja laitan sen vetämään Ottoa perässään. Nyt Otto on vielä liian pieni sellaiseen...

Samu on ollu tämän viikonlopun mummunsa luona. Ne on käyneet kyläilemässä, shoppailemassa ja pulkkamäessä ja saunoneet joka ilta. Samun mummu on aivan mahtava ihminen, kun hän jaksaa touhuta Samun kanssa. Joskus hän menee kyllä vähän liiallisuuksiinkin Samun paapomisessa, mutta kun ajattelee millainen suhde mulla oli omaan mummooni niin kyllä Samulla on vaan asiat hyvin. Mummu on todella tärkeä ihminen Samulle.

Iita on moittinu pakkasta. Voi että sillä olis virtaa jaettavana, kun ei se uskalla tassuansa ulos laittaa ja sisällä ei riitä tekemistä. Tänään se taahasi alakerrassa ja mietti selvästi, josko leikkisi vähän verhoissa. Lopulta se päätyi puremaan leikkisästi Bellaa takajalkaan, ensin toiseen ja sitten toiseen. Bellasta se tuntui ilmeisesti vaan hyttysen puremalta, kun ei se sävähtänytkään. Se vaan seisoi paikallaan ja heilutti sitten vähän häntäänsä, kun me naurettiin sille. Iita ei saanu Bellasta leikkikaveria ja niin se ryntäsi yläkertaan leikkimään maton kulmalla Ja ens kesänä se täyttää 7 vuotta, uskoiskohan...

Mutta taidan palailla pyykkien pariin...Nyt on vielä hyvää aikaa, kun Otto tuhisee sängyssään.