En ole ehtinyt kirjoittelemaan tänne oikein tiheään, joten tämäkin on tapaus parin viikon takaa. Se tuli vain mieleen, kun näin eilen lenkillä mustalaismiehen.

Lähdin yks ilta Samun ja Bellan kanssa lenkille paikalliselle uimapaikalle. Tämän kaupungin suosituin uimapaikka on heikkakuopat joihin on kerääntyny lähdevettä. Eli kuoppien vesi on lämmintä ja puhdasta. Pieniä lampia riittää ympäriinsä, joten olen tavannut kierrellä niistä syrjäisempiä ja antanut Bellan käydä pulikoimassa niissä. Nyt Samukin halusi mukaan ja me käveltiin vanha tuttu lenkki poiketen välillä sivupoluille tutkimusretkille. Bella seurasi koko ajan minne me mentiin vaikka jahtasikin välillä aivan tohkeissaan vesilintuja ja kävi pulikoimassa aina kun tilaisuus koitti.

Kyseinen paikka on suosittu myös ravihevosten lenkkimaastona. Pehmeät hiekkatiet on ilmeisesti mukavia leppoisille ajoille ja usein olemme tavanneetkin kavionjälkiä tai nähneet hevosen autosta, mutta eipä aikaisemmin ole käynyt niin kuin nyt kävi.

Me poikettiin taas yhdelle sivupolulle ja kun päästiin polulta takaisin isommalle tielle kuulin ääniä. Bella meni silloin meidän edellä ja hoksasi ennen meitä tulijat. Yritin vislata sitä takaisin, mutta kun huomasin, että oli jo myöhäistä yrittää kutsua sitä, annoin olla. Parempi antaa mennä tutustumaan rauhassa kuin huutaa kurkku suorana...Silloin näin, että tulija olikin hevonen kärryn kanssa. Kyydissä oli tyttö ja mustalaismies (meille jo ennestään tuttu). Meidän Bellasta on välillä varmaan liikkunut kauhutarinoita paikallisten keskuudessa ja mustalainenkin tuntui säikähtävän nähdessään Bellan, pysäytti hevosen ja hyppäsi alas kärryiltä.

Bella ei aikaisemmin ollut siis nähnyt hevosta niin läheltä ja se yllätti mut kyllä ihan täysin. Se meni ensin suht rohkeasti hevosta kohti, mutta pysähtyi sitten vähän matkan päähän, nuuhkaisi kaula pitkällä ja kääntyi takaisin luokseni. Ja nätisti se seisoi mun vierellä kun hevonen meni ohi, vähän vain uteliaana.

Mä kehuin komeaa hevosta ja mustalainen kehui meidän koiraa todeten, että "kilttihän tuo on, kilttihän tuo on". Ja voi että kun siitä jäi hyvä mieli :)

Eilinenkin lenkki meni ihan hyvin, vaikka käveltiin vierailla seuduilla ja pihoissa haukkui koiria. Bella hönkii vieläkin toisille koirille, mutta hihna ei edes kiristy ja saan kävellä aivan rauhassa eteenpäin. Eiköhän Bella jossain vaiheessa käsitä ottaa musta mallia eikä välittäisi enää itsekään...